Teksti: Henrietta Karjalainen

Luentokerralla 23.11. jatkoimme matkaa itsensä johtamiseen liittyvien taitojen parissa. Luentokerran toteutus sujui jo tutulla rutiinilla – ja olipas meillä luentoaiheenakin sopivasti muun muassa hyvät arjen rutiinit. Myös luennon puhujien ammattitaidosta paistoi vahva esiintymisrutiini ja kyky vaikuttavaan esiintymiseen. Anna Perho ja Meri Larivaara. Kiitos.

Anna Perho avasi illan puhumalla ajanhallinnasta, joka on tärkeä osa hyviä rutiineja. Annan vahva viesti oli, että ajanhallinta on pohjimmiltaan arvojen hallintaa. Haluammehan muodostaa tekemisemme mahdollisimman hyvin sen perusteella, millaiset arvot meille ovat tärkeitä ja miten hyvin voimme näitä arvoja arkeemme viedä. Anna korosti, että arvojen kannalta mielekkäitä valintoja on myös helpompi tehdä, kun mielessä on selkeä tavoite, jonka puolesta valintoja tehdään. Kun ymmärtää, mille täytyy samalla sanoa ei, kun tavoittelee jotain itselle tärkeää, silloin pystyy paljon paremmin tekemään hyviä valintoja. Samalla ajankäyttö on oikeasti järkevää ja ihmistä itseään eteenpäin vievää. ’Ei’ on kuitenkin yllättävän vaikea sana, vaikkakin aika lyhyt sinänsä ja pitäisi olla helppo lausua… Mutta sitähän kannattaa harjoitella.

Anna Perho puhui arvoihin pohjautuvasta ajanhallinnasta.

Anna myös kannusti pääsemään pois kalenterin täyteen ähtämisen tavasta, mikäli sellainen tapa sattumoisin tuntuu itselle tutulta ja samalla tuntuu, että koko ajan on kiire, eikä mihinkään ehdi kunnolla keskittyä saatika asioita viedä loppuun asti. Sen sijaan voisi kokeilla, miltä tuntuu, kun kalenterissa on vain kolme tärkeää asiaa yhdelle päivälle. Ihmisen on tärkeä ottaa vastuuta itsestä ja siitä, minkä verran pystyy realistisesti tekemään yhden päivän aikana. Ja silloinkin kun tekee tärkeitä asioita, on merkittävää kyetä keskittymään siihen mitä tekee, ja ilman että homma salakavalasti kääntyy multitaskauksen puolelle. Tämä on myös tärkeä työelämätaito.

Kokeile mitä tapahtuu aikaansaamiselle, vireydelle ja työn laadulle, jos uskallat kokeilla työn tapaa, jossa keskitytään pääsääntöisesti yhteen asiaan kerrallaan.

anna perho

Annan jälkeen työelämätaitojen näkökulmasta jatkoi Meri Larivaara, johtaja ja asiantuntijalääkäri MIELI ry:ltä. Merin puheenvuoro painotti työelämänäkökulmasta resilienssiä ja tunnetaitoja. Kuten Meri kertoi, resilienssillä tarkoitetaan ”kykyä onnistuneesti kohdata sekä palautua psyykkisesti kuormittavista ja toimintakykyä uhkaavista tilanteista”. Työelämä tänä päivänä tuo eteensä monia kuormitustekijöitä. Onneksi resilienssiä voi vahvistaa. Meri painottikin, että resilienssiä voi vahvistaa sitä kautta, että ihminen tunnistaa omat voimavaransa, taidot ja vahvuudet sekä oivaltaa, miten voi näitä hyödyntää. Kannattaa muun muassa keskittyä itselle merkityksellisiin asioihin, rakentaa hyviä ihmissuhteita, auttaa muita, hyväksyä erilaiset tunteet ja kiinnittää huomio hyviin asioihin, joita tapahtuu. Kiinnostavaa kyllä, resilienssi on myös yhteisö- ja yhteiskuntatason asia.

Resilienssi ei ole vain yksilön ominaisuus. Yhteisötasolla se rakentuu muun muassa yhteisön toimintatavoista, kulttuurista ja johtamisesta. Yhteiskunnassa se rakentuu muun muassa vakaudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointia tukevista rakenteista.

meri larivaara

Tunnetaidot Meri liitti sopivasti resilienssin teemaan, sillä tunnetaitojen kautta voidaan vahvistaa resilienssiä. Tunnetaidoissa onkin kyse tunteiden tiedostamisesta ja hyväksymisestä sekä myös säätelystä. Tätä kautta voidaan sitten vaikuttaa suhtautumiseen erilaisiin asioihin ja sitä kautta taas voidaan vahvistaa resilienssiä. Tämän takia tunnetaidot ovat myös tärkeitä työelämätaitoja.

Meri Larivaara puhui resilienssistä ja tunnetaidoista.

Pitkälle on jo päästy Maailman onnellisin opiskelija -kurssilla. Tämä luentokertamme 23.11.2022 toteutettiin Oulun Osuuspankin mahdollistamana. Iso kiitos opiskelijahyvinvoinnin puolesta toimimisen johdosta! Ensi kerralla ollaankin jo viimeisen luentokerran äärellä, kun luentosarjamme saa yhteenvetävän päätöksen.