Teksti: Henrietta Karjalainen

Maailman onnellisin opiskelija -kurssilla on jo hyvää vauhtia päästy etenemään kurssin loppupuolelle, jossa ennen kaikkea käsittelyssä on itsetuntemukseen ja itsensä johtamiseen liittyviä taitoja. Luentokerralla 16.11. pääsimme syventymään varsinkin vireystilaan ja palautumiseen liittyviin aiheisiin. Nämä ovat tärkeitä itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen taitoja niin opiskeluaikana kuin työelämässäkin. Näiden taitojen tärkeys ei myöskään millään todennäköisyydellä tule vähentymään tulevaisuudessakaan. Siksi ne ovat myös tulevaisuuden työelämätaitoja.

Tällä luentokerrallamme saimme ensi alkuun nauttia koko kansan tunteman näyttelijä-käsikirjoittaja-ohjaaja Kari Ketosen puheenvuorosta. Kari on myös psykoterapeutti. Monipuolisen taustansa ansioista Kari on pystynyt ammentamaan mielenkiintoisia näkemyksiä liittyen ihmisen vireystilaan, stressiin ja toimintakykyyn. Karin puheenvuorossa korostuikin muun muassa sen tärkeys, että ihminen kykenee olemaan läsnä juuri tässä käsillä olevassa hetkessä – vaikka paineenkin alla. Läsnäolon myötä ihminen kykenee kohdistamaan energiansa juuri siihen, joka tässä hetkessä vaatii huomiota.

Kari avasi yleisölle myös ajatusmaailmaa siitä, että ihmisen kannattaa opettaa itseään sietämään sopivissa määrin vaikkapa ahdistuksen tunnetta. Liikaa ei tarvitse oleskella ahdistusalueella, tai kutsuttaisiinko sitä sitten epämukavuusalueeksi, mutta oman sietoikkunan kasvattaminen on hyväksi, sillä silloin ihmisen kapasiteetti stressin käsittelyyn sekä toimintakyvykkyyteen voivat myös kasvaa. Kari myös painotti tietoisuustaitoja vireystilaan vaikuttamisessa. Muun muassa hengitykseen keskittyminen ja suotuisa hengitystekniikka edesauttavat kykyä tässä hetkessä olemiseen ja toimimiseen.

Kari Ketonen puhui muun muassa vireystilasta ja tietoisuudesta.

Karin puheenvuoron pohjustamana pääsimme seuraavaksi syventymään enemmän palautumisen näkökulmiin, kun psykologian tohtori, tutkija Anniina Virtanen luennoi psykologisesta palautumisesta työelämätaitona. Anniina korosti, että työstä palautuminen on tärkeää aivan kaikenlaisessa työssä – joten toivottavasti ei siis tule yllätyksenä, että myös innostava ja merkityksellinen työ kaipaa ohelleen palauttavaa muunlaista aikaa ja tekemistä. Kuten Anniina toi esille, palautuminen on tärkeää muun muassa siksi, että palautunut ihminen on kykenevämpi säätelemään vireystilaansa sekä onnistumaan ja innostumaan työssään paremmin. Itse työkin sujuu siinä tapauksessa tehokkaammin.

Anniina hoksautti yleisölle, että palautumisen kannalta on tärkeää, että vapaa-ajalla käytetään erilaisia voimavaroja työhön verrattuna. Näin ihminen ei kokonaiskuormitu liikaa. Toisaalta mikä Anniinan puheenvuorossa myös vahvasti tuli esille, oli se, että palautumista ei silti tarvitse lykätä ainoastaan vapaa-ajalle. Sen sijaan palautumista olisi hyvä aivan pienissäkin palasissa saada mahtumaan työn keskelle. Työn tauottaminen ei siis ole ”arvokkaan ajan haaskausta” vaan nimenomaan seuraavaan hetkeen satsaamista ja oikeastaan seuraavan työasian tekemisen tehostamista.

Anniina Virtanen puhui työstä palautumisesta.

Tämänkertaisen luentokerran anti oli siis mukava katsaus ihmisen vireyteen, valppauteen, tietoisuustaitoihin ja palautumiseen. Nämä ovat tärkeitä miettiä ja laittaa kuntoon yksilön kohdalla, mutta myös yhteisössä. Koska Anniina Virtasta lainaten; palautuminen ei ole asia, joka on täysin yksilön omalla vastuulla. Täytyyhän meidän kollektiivisesti kiinnittää huomiota siihen, miten yleisessä dialogissa palautumista arvostamme ja miten yhdessä löydämme sille aikaa myös konkreettisella käytännön tasolla.