Minä: Ajatukset, uskomukset, tunteet, tarpeet

Teksti: Henrietta Karjalainen

Matka itsetuntemukseen ja itsensä johtamiseen nytkähti taas askeleen eteenpäin, kun 5.10.2022 Maailman onnellisin opiskelija –luennolla käsittelimme ihmisen ajatuksia, uskomuksia, tunteita sekä tarpeita. Viime kerralla olimme pohjustaneet sitä, mistä ihmisen persoonallisuus koostuu. Tällä kertaa olikin luontevaa käsitellä, mistä ajatukset, uskomukset, tunteet sekä tarpeet voivat syntyä ja mitä ne meille kertovat. Paljon myös on kiinni ihmisen persoonallisuudesta ja temperamentista, kuinka hän esimerkiksi tunteisiin reagoi tai minkälaisien linssien läpi maailmaa katsoo.

Tunteista ja uskomuksista fiksua sanottavaa oli lääkäri, yrittäjä, kirjailija Emilia Vuorisalmella, jonka saimme avaamaan luentokerran omalla puheenvuorollaan. Emilian pääviesti opiskelijoille oli, että omia uskomuksia kannattaa tarkastella ne lempeästi kohdaten. Uskomuksiin myös voi liittyä tunteita, jotka voivat tuntua vaikeilta, mutta ne on silti hyödyllistä rohkeasti kohdata. Vaikkapa omien pelkojen kohtaaminen – sehän voi tuntua vaikealta, mutta kohtaamisen myötä voi parhaimmillaan huomata, mikä itseä estää etenemästä tai tekemästä asioita elämässä.

Emilia myös otti loistavasti esille, että kannattaa löytää omaan elämäänsä ilo, joka toimii elämässä kompassina. Ilon myötä voi suunnata ja kuljettaa omaa elämän polkua juuri siihen suuntaan, joka itsestä tuntuu hyvältä. Samanlaisesta ajatuslogiikasta otti myös upeasti kiinni YTHS:n psykologi Roosa Kämäräinen, joka Emilian puheenvuoron jälkeen johdatteli opiskelijat vielä hahmottamaan, miten meille syntyy erilaisia ajatuksia ja uskomuksia ja miten näitä voisi lempeästi käsitellä ja hyväksyen ymmärtää. Omilla ajatuksilla voi myös tehokkaasti vaikuttaa siihen, miten ihminen maailman näkee ja miten myös toimii ja käyttäytyy. Siksi varsinkin positiivisten ajatusten lisääminen on mielenterveyden kannalta suotuisaa. Roosa myös jatkoi, että yhtä lailla omien tunteiden ja tarpeiden kuunteleminen on arkinen, mutta ihmistä eteenpäin vievä taito sekä hyvinvointiteko. Helpommin sanottu kuin tehty – myönnettäköön – mutta tässä kun harjaantuu, aukeaa myös enemmän iloa ja myötätuntoa tuottavaa sisältöä elämään.

Roosa komppasi Emiliaa osuvasti mainiten, että tukahdutetuilla ajatuksilla ja tunteilla on tapana mennä kellariin nostelemaan puntteja. Näin ollen ihmisen onkin terveellisempää antaa itselleen lupa ajatella ja tuntea mitä tahansa eikä pyrkiä estämään itseltään vaikeampien tunteiden, ajatusten, uskomusten ja pelkojen kohtaamista. Myös utelias asenne elämää kohtaan edesauttaa positiivisuuden lisääntymistä ja elämäniloa.

Kuten Roosa nosti esiin, ”Yksi onnellisuuden tekijä on ihmettelemisen taito.” Tätä käyttäkäämme siis jatkossa elämäämme eteenpäin vievänä positiivisena johtoajatuksena ja löytäkäämme meitä puhutteleva ilo, joka kannattelee myös läpi vaikeampien hetkien. Tämä on juuri se kompassi, jota Emiliakin korosti.